Aurinkosieppari
Aurinkosieppari, kuin hiljainen loitsu, riippuu keveästi ilmassa — lasin lävitse se suutelee auringon kultaa, ja vangitsee valon kuin muinaisen tarun.
Se ei pidä ääntä, mutta puhuu silti: kimmeltävillä väreillään se kuiskaa metsän syviä lauluja, meren hengityksen, ja auringon nauravan sydämen.
Kristallin sirpaleet, valon salaisuuksia kätkevät, pyörähtävät tuulen mukana kuin haltiatanssi kesäyössä.
Jokainen säde, jonka se vangitsee, muuttuu siivekkääksi toiveeksi ja liitää huoneen poikki
kuin näkymätön loitsu onnesta.
Aurinkosieppari ei ole vain koriste, vaan pieni taikaikkuna maailmaan, jossa valo tanssii, ja aika pysähtyy hetkeksi katsomaan.
Unisieppari
Unisieppari, kuin metsän hengitys yössä, roikkuu hiljaa varjojen ja valon rajalla.
Sen kehään on sidottu kuun kuiskauksia, sulan hienoihin hahtuvaisiin jää aavistus jostain muinaisesta.
Hento verkko ei ole heikko — se erottaa toden unesta, kuin hämähäkki, joka kutoo ajatusten polkuja tähdistä.
Painajaiset sotkeutuvat siihen, unohtavat nimensä, ja haihtuvat aamun ensimmäiseen valoon.
Mutta hyvät unet — kevyet kuin keijun siivenisku — soljuvat läpi, ja jäävät lepäämään sydämen ylle kuin untuvat lumisessa yössä.